Oula Silvennoisen kirjoittama 500-sivuinen Paperisydän oli koukuttava elämänkerta. Koukkuamiseen en sen ohessa kuitenkaan tarttunut, vaan kudoin mekkoa. Pyöröpuikoilla eteenpäin ja eteenpäin ja samalla myös kirjan sivuja eteenpäin ja eteenpäin. Kirja kertoi Gösta Serlachiuksen elämästä. Siinä käytiin Suomen lähihistoriaa läpi 1800-luvun lopulta 1900-luvun puoliväliin. Aihe kiinnosti minua kovasti, sillä olen monesti miettinyt, miten taitavaan ja kovaankin bisnesmieheen on samalla kertaa sopinut sellainen taiteen ihailija ja kerääjä kuin Gösta Serlachius oli.
Kävimme viime kesänä Mäntässä Serlachius-museoissa ja syksyllä oli Turussa Taidemuseossa Mäntän Medicit-näyttely, joka oli koottu juuri näistä Mäntän museon töistä. Museo on nimittäin suljettu remontin takia. Siksi taidekokoelma ehtii matkustella muuallakin. Kokoelmassa on paljon Gallen-Kallelan töitä sekä monia muita suomalaisen taiteen helmiä.