Joululahjaksi on kiva saada kirjoja. Sain toiveitteni mukaisesti Mauri Kunnaksen uusimman kirjan Koiramäen lapset ja näkki. Minulla (tai lapsilla) on joksenkin kaikki Kunnaksen kirjat. Lahjaksi saamani kirjan luin heti ja nautin. Kuvat olivat tas ihania, täynnä hauskoja ja mielenkiintoisia yksityiskohtia. Teksti oli tuttuun tyyliin humoristista, mutta ei vitsikästä. Siinä on iso ero. Kunnas-fani nautti taas kirjaa lukiessaan.

Muitakin kirjoja olen ehtinyt lukea joululomalla. Seuraavaksi tartuin Turun maakuntamuseon julkaisemaan kirjaan Carpelan-suvusta. Kirja ilmestyi Turun linnassa olleen suvusta kertoneen näyttelyn yhteydessä. Kirja oli kokoelma artikkeleja suvun eri vaiheista. Se oli ihan mielenkiintoinen, mutta hiukan hajanainen. Se saattoi johtua kirjoittajien erilaisista tyyleistä. Lisäksi olisin kaivannut kirjaan sukutauluja. Niitä löytyy varmaan suomalaisita aatelisuvuista kertovista matrikkeleista (esimerkiksi Tor Carpelanin Ättartavlor). Miksiköhän niitä ei ollut otettu kirjaan mukaan?

Sitten luin erään omakustanteen. Kirjasen oli kirjoittanut paikallinen "puuhamies". Aktiivinen eläkeläinen oli päättänyt kirjoittaa muistelmia. Luin kirjan loppuun saakka, sillä minua kiinnosti tietää mainitaanko kenties jostakin omaan tai mieheni sukuun kuuluvasta jotakin hauskaa - tai vähemmän hauskaa - anekdoottia, joista saisi "lihaa luiden päälle" sukututkimukseen. Kyllä oli kirjassa kahlaamista, vaikkei sivuja niin paljon ollutkaan, vähän toistasataa. Pientä piikittelyä naapureista ja kyläläisistä sekä työn kautta tutuksi tulleista. Kirja ei muodostanut minkäänlaista kokonaisuutta vaan oli koottu pienistä ilkeistä muistelmapaloista hyppien sinne tänne. No, tulipa luettua. Onneksi en hankkinut sitä itselleni vaan sain lainaksi.

Seuraava kirja taas oli mukava elämys: Swanin tytöt : kulttuurihistoriallinen kertomus autonomian ajalta , kirjoittanut Hellevi Arjava. Kirjoittaja on Anni Swanin pojan tytär. Hän oli tehnyt suuren työn käydessään läpi yhdeksän sisaruksen runsasta kirjeenvaihtoa ja päiväkirjamerkintöjä lapsuudesta vanhuuteen keskittyen kuitenkin ennen kaikkea aikakausiin, jolloin he kävivät koulua, opiskelivat ja perustivat perheitä tai keskittyivät työelämään. Kirja oli hyvin kirjoitettu. Sitä ei meinannut malttaa laskea käsistään kesken lukemisen. Löysin tämän kirjastosta.

Nyt minulla on meneillään toinen kirjastolöytö: ENTÄS jos... : vaihtoehtoinen maailmanhistoria / toimittanut Robert Cowley. Mielenkintoisia oletuksia: Entäs jos Kleopatran nenä olisi ollut toisenlainen ja Antonius ei olisi rakastunut häneen? Entäs jos Sokrates olisi kuollut jo keski-ikäisenä eräässä taistelussa, johon hän ateenalaisena joutui? Silloinhan Sokrates ei olisi kehittynyt filosofiksi eikä Platonkaan olisi saanut Sokrateelta oppiaan...  Kirja on vasta alkupuolella. Saa nähdä, minkälaiseksi se kehittyy. Mielenkiintoiselta kuitenkin vaikuttaa.